Usein kysyttyä

Biojätteen kierrättäminen hoituu suoraan keittiöstä, joten biojätettä ei tarvitse kerätä erikseen eikä viedä erilliseen keräysastiaan. Näin ollen myöskään helposti vuotavia ja jätteenkäsittelylaitteistoja tukkivia biojätepusseja ei tarvita. Järjestelmän avulla päästään eroon myös biojätteen aiheuttamista hajuhaitoista.

BER™-järjestelmän avulla biojätteen kierrätys vaivattomaksi osaksi arkea!

Ruokajätemylly on tarkoitettu ainoastaan biojätteiden jauhamiseen pois lukien biojätepussit. Esimerkiksi muovia, lasia, metallia tai pahvia ei tule koskaan laittaa ruokajätemyllyyn. Ruokajätemyllyyn saa laittaa normaalisti keittiössä kertyvät biojätteet, kuten ruoantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret, kananmunankuoret, kahvinporot ja suodatinpussit, kala- ja lihajätteet sekä pienet luut. Rasvajätettä ei kuitenkaan tule koskaan kaataa ruokajätemyllyyn eikä viemäriin.

BER™-järjestelmässä käytettävässä InSinkErator-ruokajätemyllyssä käytetään innovatiivista tekniikkaa, jonka avulla hankalimmatkin biojätteet saadaan jauhettua mahdollisimman hiljaisesti. Yhdessä veden kanssa ruokajätemylly jauhaa kolmivaiheisen jauhatuksen avulla biojätteen hienojakoiseksi massaksi. Ruokajätemyllyä käytettäessä tulee käyttää kylmää vettä.

Kytke keittiöhana päälle keskiasentoon kylmälle lämpötilalle. Käynnistä ruokajätemylly erillisestä keittiötasoon asennetusta virtapainikkeesta ja syötä biojätteet syöttöaukosta kylmän veden juostessa. Älä laita liian suuria määriä biojätettä ruokajätemyllyyn kerrallaan. Kun ruokajätemylly on saanut jauhettua syötetyt biojätteet ja sen käyntiääni on tasaantunut, sammuta laite virtapainikkeesta. Jatka kylmän veden juoksuttamista muutaman sekunnin ajan laitteen sammuttamisen jälkeen.

Ruokajätemylly on turvallinen käyttää ja se ei sisällä teriä, niin kuin esimerkiksi blenderi. Sen sijaan siinä käytetään innovatiivista kolmivaiheista jauhatustekniikkaa. Ensimmäisessä vaiheessa jätemyllyn kammiossa biojäte murskataan kahden pyörivän siipipyörän ja kiinteiden metalliulokkeiden avulla kohti laitteen ulkokehää ja siinä sijaitsevia pieniä reikiä. Toisessa vaiheessa biojäte pilkkoutuu ulkokehän pienten reikien kautta entistä pienemmiksi paloiksi. Keskipakovoiman avulla biojäte ja vesi saadaan lingottua reikien kautta jätemyllyn alaosaan. Jätemyllyn alaosassa, kammion alla on lisäksi leikkaava levy, joka pilkkoo biojätteen vielä kertaalleen (kolmas vaihe) noin puolen riisinjyvän kokoisiksi paloiksi. Näin ollen ruokajätemylly yhdessä veden kanssa muuttaa biojätteen hienojakoiseksi massaksi.

Ruokajätemyllyssä on sensori, joka tunnistaa vaikeasti jauhettavat biojätteet ja tarvittaessa kasvattaa laitteen vääntömomenttia hetkellisesti. Mikäli ruokajätemyllyyn joutuu jokin sinne kuulumaton esine, pyri sammuttamaan laite välittömästi. Laitteessa on automaattinen ylikuormitussuojakytkin. Esineen voi poistaa ruokajätemyllystä sen pistokkeen ollessa pois kytkettynä.

Säännöllistä huoltoa tai erillisiä kunnossapitotoimia ruokajätemylly ei tarvitse. Jätemyllyn puhdistukseen suosittelemme esimerkiksi sitrushedelmiä ja jääpaloja. Liuotinpesuaineita, kemiallisia tai viemärin puhdistusaineita ei tule käyttää.

Ajan myötä biojätettä voi kerääntyä ruokajätemyllyn kammioon ja syöttöaukon päällä olevaan roiskesuojaan. Hajun muodostuminen laitteesta on yleensä merkki biojätteen kertymisestä.

Laitteen puhdistaminen:

1. Aseta tulppa altaan aukkoon ja täytä allas puoliväliin lämpimällä vedellä.

2. Sekoita ruokasoodasta ja vedestä liuos. Käynnistä ruokajätemylly ja poista samalla tulppa altaasta, jotta irtonaiset hiukkaset huuhtoutuvat pois.

3. Poista roiskesuoja ja puhdista se käsin tai astianpesukoneessa. Älä käytä ruokajätemyllyä ilman roiskesuojaa.

Kotitalouksissa keskimääräinen sähkönkulutus on 2–4 kWh vuodessa.

Kotitalouksissa keskimääräinen vedenkulutus on noin 5 litraa päivässä.

BER™-säiliö tyhjennetään imuautolla jätehuoltoyhtiön toimesta ja biojätteet kuljetetaan jatkojalostettavaksi.

Biojätteestä saadaan jatkojalostettua mm. arvokasta biokaasua, joka toimii parempana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikenteen polttoaineena etenkin raskaassa liikenteessä. Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyy jäännöslietettä, joka on käyttökelpoista lannoitetta, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden asemesta. Näin ollen raaka-aine saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Iso osa kotitalouksien biojätteistä poltetaan sekajätteen mukana jätteenpolttolaitoksissa, jolloin biojäte jää täysin hyödyntämättä. Biojätteen kosteusprosentti on korkea (60–90 %), jolloin sekajätteen joukkoon heitetty biojäte heikentää sekajätettä hyödyntävän jätevoimalan energiatehokkuutta sekä lisää päästöjä ja korroosiota.

Kierrättämälle biojätteet edistät kiertotaloutta!